En edes kummitätini Leilan vierailun aikana onnistunut välttymään kysymykseltä, minne olen menossa ja miksi, Vladi kysyy tän aina ajossa ollessaan. Ei ole kovin monta kertaa ollu, etteikö kysymykseen olisi joutunut vastaamaan. Eihän se paha ole, oikeastaan aika mukavaa. Joku muu voisi suhtautua tähän aika negatiivisesti, mutta en minä, koska olen niin tottunut tähän juttuun. Saa sitten nähdä, miten käy, kysyykö kukaan, minne olen menossa. Joskus Kari ja Jashar kysyvät, mutta suurimmaksi osaksi on ollu Vladi. Toivottavasti en välttyisi tältä syksylläkään, on se mukavaa!