Ei ole enää kovin pitkä aika, taitaa olla ihan muutama viikko! Minä tässä just katoin, että kolme viikkoa enää, sitten Jani lähtee! Ja kovasti olen toivonut hänelle tsemppiä matkaa varten ja toivon edelleen! Eihän kukaan varmasti lähde noin pitkälle matkalle, ellei vähän ole tsemppiä ja kannustusta mukana! Minusta on mukavaa, kun netin kautta voi seurata matkan etenemistä, missä asti ollaan liikenteessä. Blogia tulee varmasti seurattua, sen tiedän jo nyt!

Tänä vuonna pikkujoulut jäivät aivan erityisellä tavalla mieleeni. Jäin pois omasta paikkuristani, kiitin kyydistä, Erkki huiskautti mulle kättään. Sen jälkeen ei mennyt kuin minuutti, pari, Vladi kysyi, minne olen menossa. Tänään ei tuntuisi pahalta, vaikka Vainion paras paikkurikuljettaja kysyisi, minne olen menossa. Runopiiriläisiä oli mukava nähdä, vielä kerran ennen joulua!

Ainakin koirat piipahtavat muutamaksi tunniksi meille, kun Anu alkaa siivota. Me käymme iltapäivälenkin ja viemme heidät takaisin kotiin. Voi vitsi, millainen päivä meille onkaan tulossa, kaikki osuu niin hyvin kohdilleen. Tänään ainakin! Miten mahtava päivä tästä vielä tuleekaan, hyvä musiikki Radio Novalla, ei mikään voisi olla tän parempaa! Ei mikään tän iloisempaa, ei mikään tän mahtavampaa, näin se vaan on!

Näinpä se vuosi taas hurahti siihen malliin, että ollaan jo joulukuussa! Ihan uskomatonta vauhtia on mennyt, ei kyllä mitenkään voisi uskoa. Pian saadaan taas toivottaa hyvää uutta vuotta, ei mene kovin monta viikkoa siihenkään. Kun miettii, millainen vuosi on kohdallani ollut, olen huomannut siihen mahtuneen niin iloa kuin suruakin, kaikkea tasapuolisesti. Surua siitä, että rakas isoäitini kuoli, muu osa vuotta onkin sitten ollut pelkkää iloa. Iloinen fiilis tänäkin aamuna, mitenkäs sitä muuten osaisi joulua odottaa!

Näissä kahdessa paikassa olin tänään, aamupäivällä kympiksi läntiselle, jossa mua odotti etuhampaaseen tulleen lohkeaman korjaus. Onneksi ei ollut mikään kovin iso reikä, joten aikasta helpolla siinä päästiin. Mutta todennäköisesti se oli aiheuttanut lohkeaman. Yllättävän siististi se oli lohjennut! Kaffemukissa meitä odotti joulupolku, jota kaffemukilaiset lähtivät vaeltamaan Torikadun päiväkodin lasten kanssa. Oli se mukavaa, hieno fiilis tästä päivästä jäi!